Ensimmäinen päiväkirjamerkintä

Päivää ennen kesäloman tosiasiallista loppumista (olin nimittäin viime viikolla jo kolme päivää lomakarkurina toimistossa ja työmatkalla, puhumattakaan kerran viikossa avatusta työläppäristä…) lienee jo paikallaan sanoa, että ”siinä kesä meni kohisten”. Mutta Weberin, etelä-Ranskan, Pohjanmaan ja Saaristomeren kiertämisen ohella musiikkihommatkin kulkivat monin tavoin eteenpäin. On siis oivallinen aika aloittaa lauluntekijän päiväkirja.

Kerrotaan tekniset asiat alta pois, eli ostin yhden halvan äänentoistolaitteiston ja palutin sen kymmenen minuutin käytön jälkeen, jonka jälkeen perehdyinkin äänentoistoasioihin asian ansaitsemalla vakavuudella ja erittäin hyvätaoinen laitteisto onkin jo kiikarissa. Syssymmällä siis soitellaan kunnon soundeilla!

Teknis-laillisista asioista mainittakoon kaksi: ensinnä opin, että Suomen lain tarkoittama ”yksityistilaisuus” on tekijänoikeuskorvausmielessä lähinnä perhepiirin tilaisuus, ei esimerkiksi työporukan tyky-päivän illanvietto, vaikka pidettäsiinkin sinänsä rajatussa tilassa ja rajatulle kohderyhmälle. Toisekseen ”virallistin” laulaja-lauluntekijäpuoleni minussa kirjaamalla sivutoimisen toiminimen yritystietokantaan toimialoilla ”esittävät taiteet” ja ”taiteellinen luominen”. Vaimon kanssa usein hymistellään liian vakavalle taiteellisuudelle – ja vaimo erityisesti virnistää ajatukselle, että minä tekisin tai esittäisin ”taidetta”, mutta nyt se onkin sitten virallinen totuus…

Kolmas asia tämän kesän musahommissa on muutama edistysaskel lauluntekemisessä, joka ihan aikapulasta jäi loppuloman ja loppukesän hedelmäksi.

Yllä mainittuun liittyen kun huhtikuussa avasin nettisivuni ja laitoin sinne parikymmentä lonkalta äänitettyä mies ja kitara -esitystä, annoin itselleni vapauden edetä kahta suuntaa: jos valmistuu enemmän suomenkielisiä lauluja, äänitän seuraavaksi kymmenkunta niitä, jos englanninkielisiä, niin käännän sivuston englanniksi ja annan näin ulkomailla asuvien ystävienikin saada käsityksen siitä, mitä vapaa-ajallani puuhailen. Kielestä riippumatta seuraavalla äänityskerralla teen nauhasta myös teknisesti tasokkaamman – tyyliin käyttäen siihen 2-3 päivää studiossa ja lisäten esim. laulustemmoja ja pientä lisäkitaraa sekä korvaten rämpytystä astetta hienommalla näppäilyillä, ei kuitenkaan sen enempää.

Vanhoja biisinpohjia minulla on tuhottoman suuri kasa, joten sieltä ei tarvitse kuin ammentaa ja käydä hommiin. Nyt vain kävi niin, että anglanninkieliset vanhat biisiluonnokset inspiroivat tänä kesänä, ja tulevan levyn noin kymmenestä biisistä on 5-6 jo aika lailla hyppysissä. Jokaisesta puuttuu jokunen sana ja soittotekniikassa on vielä mietittävää, mutta kokonaisuudet ovat hahmottuneet. Ainoa jo julkaistu biisi tuolla levyllä tulee olemaan This is Europe, joka on muunnelma ja käännös laulusta Eurooppa. Uudessa versiossa on enemmän dynamiikkaa: rauhallisten ja kauniiden kohtien sekä nousujen ja iskevyyden yhteispeliä. Siitä laulusta olen myös tekemässä you tube -tasoisen videon laitettavaksi, noh, you tubeen. Videon idea on jo aika lailla valmis, ja kuvauspaikka tulee olemaan (ainakin pääosin) Bryssel. (Lauluni Eurooppa oli muuten alun perin nimeltään Pintaa syvemmältä ja tehty 13-19.7.1998, lauloin siinä mm: ”Jos sä luulet et oikeat huulet sulle olis mun, / niin koita vaan. / Jos sä mietit, et yhdistää vietit meidän kuuluu, / niin selkään vain laita reppu / ja liikkeelle nätti peppu…”)

Muita lauluja levyllä ovat (ainakin työnimillä kulkevat) Hanging on somethingHome tonight, entinen Valuable things just have to go vielä uutta nimeä vailla sekä Rooted in love.

Hangin on something sai alkunsa niinkin aikaisin kuin 19.1.1994, jolloin tein laulun nimellä Fighting for tomorrow, joka oli nuoren miehen optimistinen rohkaisu arjen uuvuttamille. Biisin melodia ja rakenne ovat säilyneet suurin piirtein samana, mutta kirjoitin sille uudet sanat jo 4.6.2001 nimellä It. (Kiitos vielä Karapalon Elinalle kielen tarkastuksesta!) (Ja mistä muuten muistan tällaiset yksityiskohdat ja päivämäärät? Siitä, että minulla on säilössä vanhoja sanoituspapereita päivämäärineen sekä toki jonkinlaista välttävää arkistokirjanpitoakin niistä.) Tuo sanoitus oli oikeastaan aika hyvä esimerkki sanoiksi pukeutumattomasta eksistentiaalisesta ahdistuksesta, koska ahdistusta lyriikassa on, mutta juuri niin hämärää, kuin tuollainen tunnekin!

Pitkään halusin kääntää laulun It suomeksi, koska pidän siitä erityisen paljon. Sama aie minulla oli myös tänä kesänä, mutta niin vain kävi, että tulinkin kirjoittaneeksi kokonaan uudet sanat – mutta englanniksi. Laulu on nyt ymmärrettävämpi ja kertoo olemisesta ”elämään heitettynä”, eli kun merkitykset murenevat tai niitä ei ollutkaan mutta tulisi olla ote elämästä. Tuossa (kognitiivisessa?) tilassa yksi voi tuntea lohduttomuutta, mutta toinen  vapautumista. Tämä laulu on tulevan levyn toinen, josta kaavailen videota you tubeen, videon idea tosin vielä puuttuu…

Home tonight on entinen We are alive, jonka sävelet olen rustannut yhdessä Lehtosen Villen kanssa (alkuperäinen tehty huhtikuussa 1996 ja silloiset sanat fiksattu 2.7.2001). Edellisessa lyriikassa ehkä kamppailevat nuoruuden elinvoima ja kokemuksen tuoma pettymys ja latistus, päällimmäisenä kuitenkin toivo. Uudet sanat puolestaan kertovat elämästä sen henkilön näkökulmasta, joka on jäänyt kotiin toisen lähdettyä maailmalle etsimään menestystä, itseään tai mitä vaan. Laulun minä katselee aamuisin saapuvien lentokoneiden ketjua, näky jota itse periferiasta tulleena Lontoosssa ihmettelin muutettuani britteihin 2003.

Entinen Valuable things just have to go kertoo puolestaan tarinaa vastakkaisesta näkökulmasta edelliseen lauluun verrattuna: lähtijän tarina. Sanoituksellisesti tämä ja Home tonight limittyvät, mutta musiikillisesti ovat varsin erilaiset, kuten nämä laulujen ihmisetkin (?). Tämän laulun alkuperäisen version tein 8.4.1995 ja siinä oltiin niin loukkaantuneita, niin loukkaantuneita ja uhottiin, että ”I was ugly and stupid / and never from this planet anyway / but you’re gonna remember my name.”

Rooted in love oli alunperin Flying with the wind, ja tein sen (nämä siis päivämääriä, jolloin laulu on valmistunut) 18.1.1994. Nykyisin laulu kertoo juurien löytämisestä, mutta ei mistään paikasta, vaan rakkaudesta. Siinä yksi on kiertänyt maailmaa, ja toinen siitä täysin irtaantunut, kohtaaminen synnyttää jotain uutta, jonka myötä vanha maailma saa häipyä…

Näiden lisäksi olen hahmotellut uusia sanoja (mutta huonolla menestyksellä) lauluuni More than ten years (huhtikuulta 1998) sekä jatkanut sen pohdintaa, mitä muita lauluja seuraavalle levylle tulee.

Neljäs – ja ehkä kauaskantoisin – asia tänä musiikin kesänä on ollut työhuoneen etsiminen. Kunhan se saadaan hoidettua ja kuntoon, helpottuu musiikin tekeminen huomattavasti, uskon.

Seuraavaa lauluntekijän päiväkirjamerkintää ehkä kirjoitankin jo tuolla työhuoneella.

Jarmo Sunnari

Tampereella 4.8.2013